Blogi starttaa

Tämä yhteenveto ei ole käytettävissä. Näytä postaus klikkaamalla tätä.

Auringonpalvoja

Ruoka ei maistu, uni viipyy ja viipyy. Keskittyminen tuottaa hankaluuksia ja hermot ovat kireällä. Ponnahtelen asunnossani seinästä seinään, kuin joku pelaisi vartalollani elämäni tylsintä flipperiä. Ajatukset käyvät autopilotilla. Jo viikko ilman.

Herään jälleen jumalattomaan erektioon. Ei niinkään koon puolesta, vaan sen tunteen vuoksi kun makkaramestari olisi ollut täyttämässä tuhannen kappaleen tilausta yhteen kuoreen. Munani hohkaa lämpöä ja pönöttää siinä tulipunaisena ja kivikovana. Tunne repeämisestä tuottaa hiukan tuskaa, mutta pienintäkään merkkiä laskeutumisesta ei ole. Käteni painelevat sitä ympäriinsä tutkien ja ihmetellen. Panetus on käsin kosketeltavissa. Helpointa olisi sortua jatkamaan koskettelua, sortua helpotukseen, mutta pidän tästä tunteesta enemmän. Itsetyydytys ei voi parhaimmillaankaan olla niin hyvää, että se tuntuisi vaivan arvoiselta. Onneksi tänään on vapaapäivä eikä tarvitse juosta ratkeamispisteessä olevien boksereiden kanssa ikkunan edestä keittämään aamukahvia.

Ajatusten siirtyessä aamukahviin, pullotus housuissa yllättäen laskee. Päivä on jo ehtinyt puoleen kun vihdoin saan kahvikupin käteeni. Ulkona paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta ja lämpötila lähenee jo hellerajaa. Ottaessani hörppyä kahvista, huomaan sivusilmällä jotain liikettä ikkunassani. Käännyn katsomaan ja näen kesän ensimmäisen auringonpalvojan nurmella. Vedän kahvia reippaasti henkeen kun tuo näky iskee tajuntaani. Peitteen päällä makaa mahallaan nuorehko nainen jalkapohjat minua kohti. Jalat ovat koukussa takapuolen yllä ja hieman levällään. Yläosa on valkoinen putkitoppi ja jaloissa hänellä on mustat housut joissa lahkeet ulottuvat juuri ja juuri polvien alapuolelle. Vaatteet istuvat täydellisesti ja tekevät kunniaa hänen upeille muodoilleen. Kasvoja en näe vaikka hän välillä kääntääkin päätään, koska tuuli ottaa pitkiin tummiin hiuksiin kiinni peittäen ne välittömästi. Aika ei kulu yhtään katsellessani kuinka hän vaihtaa asentoa ja käärii lahkeitaan ylemmäs. Vähitellen liikehdintä muuttuu tuskaisemmaksi ja nainen nousee ylös juomaan. Nolostun hiukan tajutessani että olen kuin mikäkin pervo tirkistelijä naisen lähtiessä nurmelta. Istahdan alas hiukan pettyneenä. Annan itselleni anteeksi ja selittelen tekoani järjettömällä puutostilalla. Sitä paitsi eihän katsomisessa ole mitään väärää. Toisaalta tuo nainen ei varmasti pitäisi siitäkään.

Nainen tulee takaisin, mutta housut ovat vaihtuneet niukkaan farkkuhameeseen. Huomaan hymyn hiipivän huulilleni. Nainen ei saanutkaan auringosta tarpeekseen vaan hänelle tuli kuuma. Nyt hän vilkaisee nopeasti ympärilleen ja rullaa putkitoppinsa pienelle rullalle niin, että se peittää enää tuskin hänen rintansa. Hän asettuu kontalleen takapuoli minua kohti ja asettaa rintansa peitteelle maata vasten, pidellen toisella kädellä toppiaan paikoillaan. Farkkuhame ei petä tässä asennossa juuri mitään ja katselen hänen upeaa pyllyään jonka peitteenä ovat enää tummat stringit. Suustani vaan jotenkin pääsee kovaääninen voihkaisu naisen asettua jälleen mahalleen makaamaan. Samassa huomaan että housuissani tuntuu kiihtynyt pulssini ja munani pompsahtaa boksereiden lahkeen alta pystyyn. Käteni kulkeutuu vaistomaisesti kiinni munan päähän ja katseeni seuraa kättäni. Taas se repeämisen tunne. Huomaamattani nainen on noussut istumaan ja ottaa huikkaa vesipullosta. Samalla kun käännän katseeni häneen, hänen katseensa kohtaa omani ja se näyttää säikähtäneeltä. Kasvoni pamahtavat punaiseksi kun tajuan seisovani ikkunan edessä, muna kädessä ja katselemassa tuota naista joka nyt on nähnyt puuhani. Ikkunani on niin alhaalla että hän varmasti näki mitä täällä tapahtuu. Hätäännyn ja haen kunnon housut jalkaan. Pelottava tunne tirkistelevän pervon maineesta on oven takana. Juoksen takaisin ikkunaan vielä laittaessani vyötä kiinni ja yllätyn kun nainen on edelleen auringon alla. Tällä kertaa selällään. Ehkä hän ei nähnytkään minua.

Tätä en enää voi sivuuttaa, minun on saatava tietää näkikö se nainen mitään. En voi antaa enää itselleni anteeksi ja tunnen oloni täydelliseksi surkimukseksi. Minun on pakko mennä hänen puheilleen, mutta mitä ihmettä voisin sanoa. Jos hän ei nähnyt mitään, en halua tunnustaa likaisia puuhiani. Painuessani ulos keksin että esitän etsiväni vaikkapa kadonnutta lemmikkiä, vaikkapa pupua. Näen kyllä jos hän tunnistaa minut. Juoksisin itsekin karkuun siinä tilanteessa. Kävelen hiljalleen naisen vierelle.

- Moi, ööh, saan sanottua.
- Moi. HEI, sinä oot se joka runkkas tossa ikkunssa äsken. Hyi... HYI! nainen vastaa vihaisena.
- Juu tai siis ei en, änkytän takaisin.
- No miten? Nainen sanoo.
- Tulin pyytään anteeks. Se olin kyllä minä tai siis satuin ikkunan eteen kun mulla seisoi ja kädet vaan jotenkin oli niissä kiinni ja satuin näkeen sut ja sitten pelästyin tai panikoin, selitän ääni painuksissa.
- Vai niin, nainen vastaa odottaen.
- Niin ja vannon että en runkannu. Väärä paikka todellakin väärään paikkaan ja anteeks todella, anelen punaisena.
- No antaa olla. Mä nään susta että sä puhut totta, nainen sanoo jo hiukan rauhoittuneena.
- Oikeesti? Mä luulin että nyt tulee kohta poliisit ovelle tai jotain, sanon hikeä pyyhkien.
- Sanoinhan että anna jo olla, sitä paitsi oon mä mulkkuja nähny ennenki, nainen sanoo naurahtaen.
- Ehkä mut et varmaan tälläsiä joilla on muna housuissa ja täys mulkku siinä ympärilläkin, sanon hymyillen.
- Niitä enimmäkseen, nainen sanoo.
- Voisinko mä kuitenkin hyvittää tän jotenkin. Tulisiks sä vaikka kahville tai jotain? saan kysyttyä.
- Mä en kyllä lähde tuntemattomien matkaan, nainen sanoo katsoen minua kulmiensa alta.
- Aivan, niin tietenkin, sanon pään painuessa jälleen alas.
- Niin että voisit vaikka esitellä ittes, nainen sanoo minun kääntäessä selkäni.
- Ai anteeks! Mä oon Jake, sanon tarjoten kättäni.
- Nina. Mites Jake, se kahvi? nainen sanoo kätellen ja vetää itsensä ylös tukien käteeni.
- Tarjous on voimassa niin kauan kun tavaraa riittää, yritän vitsailla.

Kävellessämme muutamien metrien matkan ovelleni, huomaan olevani tekemisissä myös kasvojen piirteiden muodossa upean naisen kanssa. En uskalla toivoa sen enempää, vaikka Nina selitykseni uskoikin. Hän vilkaisee minua muutaman kerran kuin kysyäkseen jotain mutta ei sano tai ei saa sanottua mitään. Ihmettelen katsellessa hänen kutsuvasti keinuvaa kävelyään, sitä miten Ninaksi esittäytynyt nainen sai minut niin epävarmaksi itsestäni. Yleensä olen itsevarmempi. Hän tosin melkein kirjaimellisesti yllätti minut housut nilkoissa. Leveä hymy hyppää huulilleni saapuessamme ovelleni ja matka jatkuu eteiseen, jossa hän kiinnittää huomionsa hymyyni.

- Mitäs hekotat, Nina kysyy.
- Eikä kun kyllä mä vähän ehdin sua siinä ikkunassa kattellakin, vastaan varmana.
- Ha, tiesinpäs! Nina vastaa yllättävän iloisena.
- Se oli kyllä elämäni kauneimpia näkyjä, jatkan nopeasti.
- Näytä kuinka paljon sä tykkäsit, Nina sanoo ja tarttuu housujeni vyötärölle.
- Mun muna on taas kovana sun takias, vastaan ja lasken housuni kokonaan.
- Sun sanakirjaa täytyy vähän päivittää. Toi ei ole muna. Toi on joku tatti, kyrpä! Nina sanoo.

Ilmeisesti Ninakin huomasi repeämispisteessä olevan kyrpäni ja tutki sitä kädellään hiukan puristaen sen turvonnutta päätä aivan kuin itsekin tein aamulla. Seisoimme kolmestaan, minä minuus ja Nina eteisessä edelleen. Nina heitti toisen jalkansa kyrpäni ylitse aivan kuin nousten polkupyörän selkään. Hän keinutteli hiljalleen eteen ja taakse niin, että kyrpäni hieroi hänen himohuuliaan stringien päältä. Tartuin hänen hiuksiinsa muodostaen ponnarin nyrkilläni. Siirryin hiukan lähemmäs ja kuiskin hänen korvaansa. Pyysin Ninaa kuvittelemaan käteni kielekseni ja nostin käteni hänen poskellensa. Annoin käteni liukua Ninan kaulaa pitkin alemmas, hän tarrautuessa lantiooni kiinni.

- Kuvittele miltä tää tuntuis, kuskin kuljettaen käteni Ninan rinnan päältä.

Nina nosti äkisti hartioitaan ja hänen rintansa pullahtivat vapaaksi tiukalle käärityn topin alta. Ninan rinnat olivat pystyt, nännipihat hiukan koholla ja niiden keskellä rusinan kokoiset nöpöttävät nappulat. Kuljetin sormeni nännin päältä ja kuulin hänen huohahtavan. Nina nousi hiukan varpailleen kuin pakottaen käteni alemmas. Laskin käteni alemman yli hänen vaaleansinisen napakorun ja asetin käteni hänen sisäreisilleen.

- Kun mun kieli pääsee tänne asti niin kuvittele miltä se tuntuu. Tunnet jo mun hengityksen sun pillulla. Niin lähellä, niin kaukana, kuiskasin ja aloin kulkemaan kielelläni samaa reittiä jota käteni oli juuri kulkenut hänen reidelleen.
- Älä... kiusaa, Nina sanoin hengästyneen oloisena.
- En jaksa odottaa, haluan nuolla sua niin paljon. Sä maistut varmasti hyvälle, kuiskin malttamattomana.

Asetuin lattialle polvilleen Ninan eteen ja sukelsin hameen alle. En nähnyt mitään. Raotin hänen kosteita stringejään varovasti ja nuolaisin juuri ja juuri koskien kieleni kärjellä Ninan klitorista. Hänen hengityksestään kuuli että himot ovat kovat. Näykin kielen kärjellä voimistuvaa tahtia, Ninan vastatessa tahtiin hengityksellään. Jatkoin nuolemista koko kielen leveydellä. Aina kieleni liikkuessa hänen klitallaan ylöspäin Nina äänteli pidätellen: ”Mmm, aah”. Aloin ääntelehtiä itsekin ja lisäsin nopeutta. Nuolin kuin en olisi koskaan saanut ruokaa. Huomasin Ninan jalkojen alkaneen hiukan täristä. Silloin imaisin koko hänen klitoriksensa huulieni väliin ja annoin kieleni villiintyä Ninan parhaiden palojen päällä suussani. Nina nappasi päästäni tiukasti kiinni ja hänen jalkansa alkoivat vipattaa hallitsemattomasti. Hän alkoi huutaa yhä nopeammassa ja nopeammassa tahdissa: ”Aah, hyvä”, kunnes kuulin pitkän huudon: ”aa, aa, aaa, AAA AAAAAHHHH”. Kasvoilleni räiskähti jotain märkää hiukan ja Nina putosi polvilleen. Asetuin hänen taakseen ja vapautin hänet stringi kahleistaan. Pystyin näkemään hänen sykkivän suloisuutensa.

- Voi kun sä oot upea, kommentoin edessäni avautuvia muotoja.
- Kiitos, Nina sanoin voimakkaasti hengästyneenä.
- Anteeks mut jalat ei enää kanna, hän lisäsi.
- Sehän on vaan hyvä, sanoin ja nostin hänet syliini.

Painoin Ninan sylissäni seinää vasten ja asetin kyrpäni hänen pillunsa suulle. Painoin kyrvänpään puoliksi hänen sisäänsä ja vedin pois kokonaan. Nina sanoo sisään hengittäessään: ”Oi luoja, oi luoja”. Painaudun hänen yhä sykkivään pilluunsa kunnes kopsahdan pohjaan saakka. Ninan pillu on kuuma ja kireä, mutta läpimärkä. Pumppaan muutaman kerran lisää ja Nina saa huutavan orgasmin.

- Anteeks, mä olen vähän herkkä sun takias, Nina huohottaa.
- Hyvä vaan. Sun pillu tuntuu uskomattoman hyvältä kun saan olla sun sisälläs kun sä  sykit, sanon edelleen kuiskien.
- Ota mut takaa joohan, Nina pyytää.

Asetan Ninan sohvadivaanille joka yhdessä hänen pituutensa kanssa nostaa Ninan juuri oikealle korkeudelle. Työnnyn varovaisesti hänen pilluunsa takaa ja katson kuinka ensin kyrpäni pää levittää hänen pilluaan tehden tietä kyrpäni pullisteleville suonille. Uppoan häneen sentti sentiltä kunnes tulee pohja vastaan. Kyrpäni varsi jää vain sentin hänen pillunsa ulkopuolelle. Nina tuntuu niin uskomattomalta että on vaikea olla työntymättä häneen liikaa. Minut valtaa vastustamaton tarve päästä häneen kokonaan sisälle. Kiihdytän tahtia ja tunne vaihtuu nopeasti haluun laueta Ninan tiukkaan pilluun. Sen tuntuu entistäkin tiukemmalta koska Nina puristaa jalkojaan yhteen niin, että takaa näkee hänen punoittavat huulensa. Nopeutan yhä, kivesteni rummuttaessa tahtia Ninan klitorista vasten.

- Nyt. Lujaa! Nina huutaa.

- Ooh, mä tuun! Kajahtaa suustani vaikka en ollut aikonut sanoa mitään.

Huutojen täyttäessä huoneen, saamme valtaisan, yhteisen orgasmin. Ninan pillu on täynnä kyrpääni ja suurin osa nesteistäni ryöpsähtää omille jaloilleni karjuessani kiimoissani. Vietämme vielä yhteisen suihkun.

Iltapäivä vaihtuu iltaan ja ulkona on seisova sää. Istumme sylikkäin terassilla puhumatta mitään. Kumpikin tuntee outoa pahaa oloa. Onnellista, mutta pahaa. Tajuntaan hiipuu ajatus että emme ehkä enää koskaan tapaa ja tämä hetki jää viimeiseksi. Tämä päivä jää kuitenkin molempien mieleen ikuisiksi ajoiksi. Omasta puolestani voin sanoa että minua tuskin panettaa enää ikinä. Nina poistuu illan vaihtuessa yöksi. Aamulla kaikki on taas toisin.

Emme tavanneet enää.

Nyt vuosi myöhemmin, löysin hänen nimensä vetämälleni kurssille ilmoittautuneiden joukosta.